Radiossa puhuttiin tänään huolissaan olosta, minulle valitettavan tutusta olotilasta..
Tyhmäähän se on, siis olla huolissaan, turhaan, aina ja kaikesta. Tiedän, muttamutta, miksi en järjellä sitä saa silti pois? Olen työstänyt asiaa vuosikausia (kymmeniä vuosia), voisi sanoa että tiedän asiasta jo melko paljon :P
Yritän lastani motivoida pois huolista mm. sanomalla että "älä suotta huoli, voi mennä hyvät huolet ihan hukkaan" :D , yritän myös toimia ohjeen "on turha murehtia asioita, joille ei voi mitään ja niille mille voi jotain, kannattaa tehdä jotain eikä murehtia" mukaan. Kylläkyllä, hienoa.. silloinkun se on hienoa vaan miksi se välillä unohtuu?
Uskonko siihen että mitä enemmän piruja maalailee, sitä varmemmin niitä haalii? Kyllä juu, ja sitten olen huolissani siitä että olen huolissani :P Näin se vaan menee koska kuulun ihmistyyppiin, joka on kaikesta huolissaan ja se on kuulkaa aika työläs olotila. Harmi ettei siitä makseta palkkaa :D
Ohjeina radiossa ongelmaan kerrottiin mm, että "älä keskity ongelmaan, vaan ratkaisuun".. kyllä, olen samaa mieltä :)
Käytä mantraa: "kaikki on hyvin maailmassani, kaikki sujuu hyvin.. ".. jees! Tätä aion oikeasti käyttää!
Hyvää logiikkaa: jos kaikki menee pieleen ei nyt ainakaan kannata sen lisäksi surra! Eikö niissä huolissa oo jo tarpeeksi? Mitä enemmän menee pieleen , sitä enemmän tarvitaan iloista mieltä :) .. Totta, totta! :D
Mantran hokemisen lisäksi luulen että mulle tekee hyvää pitää taas pieni media-tauko.. Muistan hyvin miksi lopetin sanomalehtien lukemisen ja uutisten katselemisen.. tämä nykyuutisointi mahdollisimman raflaafin otsikoin ei tee hyvää tälläiselle stressierkille, ei!
Tässä siis yksi asia missä aion yrittää noudattaa hyvyyttä itseäni kohtaan, en ainakaan stressaa tätä, ok?
Ja onneksi on Samuli :D
http://www.youtube.com/watch?v=mQedOObEqEE
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti